Onpa mukava kun lähipiiri luottaa taitoihini. Viikinkini pyysi minua eilen korjaamaan omat repaleiset farkkunsa. Sain työkseni siis tehdä paikat hemaisevasti, kalsareiden lahkeesta. Hyvä siitä tulee... Työ on vain hidasta, koska farkut ovat kuluneet paikoitellen tosi pahasti, joten kangas on ohutta. Ommelta on hankala tehdä koneella, joten katsoin parhaaksi luottaa käsinompeluun. Reiät pitää vielä huolitellakkin, etteivät ne purkautuisi enää enempää. Se on tehtävä mahdollisimman huomaamattomasti, joten sekin homma on tehtävä käsin. Aikaa kuluu, mutta toivottavasti tulos olisi edes parin pesun kestävää.
Tässä voisin vielä paljastaa kuvan valmistuvasta visarististä. Kaverina on vieressä ensimmäinen, manteliöljyllä käsitelty (ja likainen) tekele. Kuva ei jälleen tee oikeutta, yrittäkkee ymmärtee!